Blogiarkistoon

Vuosiloma ja lomapalkka 2022

Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022. Millaisia siirtymäsäännöksiä vuosilomalakia koskevissa lakimuutoksissa on?

Perhevapaiden pituudet muuttuvat ja pitämisajankohtaa pidennetään. Muutokset vaikuttavat myös työssäolon veroiseen aikaan. Vuosilomalakia on muutettu siten, että työntekijä ansaitsee vuosilomaa 14 päivän säännön piirissä, 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajalta.  

Loman ansainta koskee aiemmasta poiketen esimerkiksi lapsen isän puolisoa ja muita henkilöitä, joille voidaan luovuttaa vanhempainrahapäiviä. Vanhempainrahapäiviä ei enää tarvitse pitää yhtenäisenä jaksona, vaan niitä voidaan pitää erillisinä jaksoina kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. 

Osittaisen vanhempainrahan maksamiseen ja käyttämiseen tulee muutoksia, joista merkittävin on, että osittaisen vanhempainrahan saaminen ei enää edellytä, että molemmat vanhemmat tekevät osa-aikatyötä. Osittaisen vanhempainvapaan käyttö tulee lisääntymään. Miten tämä osa-aikatyö vaikuttaa lomaoikeuteen  ja lomapalkan laskentaan? 

Työsopimuslakiin on lisätty uusi 4:7 b §, jossa säädetään oikeudesta omaishoitovapaaseen.  Sen mukaan työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Uusi 5 päivän omaishoitovapaa on työssäolon veroista aikaa. 

Jatkossa työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi. 

Työneuvosto on lausunnossaan 1485-21 ottanut kantaa työssäolon veroiseen lomautusaikaan. Mitä kerrallaan jatkuvalla lomautuksella tarkoitetaan? 

Työneuvosto on antanut lausunnon 1487-21 tulkinnasta tapauksessa, jossa määräaikainen työsuhde päättyy ja työntekijä siirtyy sen jälkeen välittömästi toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen saman työnantajan palvelukseen. Miten lausunto vaikuttaa lomakorvauksen määräytymiseen peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa?

Työntekijän oikeus lisävapaapäiviin on hankala säännös käytännössä ja sitä on syytä kerrata. Työntekijä voi saada lisävapaapäiviä, jos hän ei ole ansainnut sairausajalta vuosilomaa nykysäännösten perusteella vähintään 24 lomapäivää. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. 

Milloin vuosiloma ja lisävapaapäivät on annettava? Kuinka loman ja lisävapaiden ajankohdasta voidaan sopia? Vuosiloma siirtymiseen sairaustapauksissa on kuuden päivän omavastuu eli karenssi. Vuosiloman antamista perhevapaiden ajalla on rajoitettu. 

YritysAkatemian Vuosilomalain erityistilanteita 2022 -koulutus keskittyy vuosilomalain uusimpiin muutoksiin ja hankalimpiin tilanteisiin, sekä lomapalkan laskennan erityistilanteisiin.

Perhevapaauudistus  vaikuttaa ainakin prosenttiperusteisen lomapalkan laskentaan. Muistakin poissaoloista seuraa erityistilanteita lomapalkan laskennassa.  Kuukausipalkkaisen lomapalkan laskemisessa on useita tulkinnanvaraisia tilanteita, joihin ei ole oikeuskäytäntöä. Erityisesti työajan ja palkkaustavan muutokset ovat haastavimpia tapauksia lomapalkan laskennassa.