Kansainvälisessä tavarakaupassa tullaus, tullinimikkeet, tavaran alkuperä ja tullausarvo vaikuttavat suoraan yrityksen velvoitteisiin ja kustannuksiin. Vuonna 2026 kokonaisuus on entistä tärkeämpi, sillä myös EU:n CBAM-hiilirajamekanismin varsinainen soveltamiskausi on alkanut.
Maahantuojan onkin tunnistettava sekä tullauksen perusasiat että se, kuuluuko tuonti CBAM-sääntelyn piiriin. Virhe tavaran luokittelussa, alkuperässä, tullausarvossa tai päästötiedoissa voi vaikuttaa suoraan yrityksen maksuihin ja muihin velvoitteisiin.
Mitä yrityksen pitää hallita tullauksessa vuonna 2026?
Tullauksessa olennaista ei ole ainoastaan tullausilmoituksen tekeminen. Yrityksen on tiedettävä, mitä tavaraa tuodaan tai viedään, mistä tavara on peräisin, mikä sen tullausarvo on ja mitä tullimenettelyä tilanteessa sovelletaan.
Keskeisiä kysymyksiä ovat:
- mikä on tavaran oikea tullinimike?
- mikä on tavaran alkuperä?
- miten tullausarvo määritetään?
- mitä tullimenettelyä käytetään?
- voidaanko tuonnissa hyödyntää tullietuuksia?
- liittyykö tavaraan tuonti- tai vientirajoituksia?
- kuuluuko tuote CBAM-sääntelyn piiriin?
Tullinimikkeellä on erityisen suuri merkitys. Sen perusteella määräytyvät muun muassa tavaraan sovellettavat tullit sekä erilaiset tuonti- ja vientirajoitukset.
Jos tullauksen perusteet eivät vielä ole täysin hallussa, niitä käsitellään käytännönläheisesti YritysAkatemian Tullaus käytännössä – tuonti, vienti, tullinimikkeet ja alkuperä -koulutuksessa.
Mitä CBAM tarkoittaa vuonna 2026?
CBAM eli EU:n hiilirajamekanismi (Carbon Border Adjustment Mechanism) kohdistaa hiilen hinnan tiettyjen EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden valmistuksessa syntyneisiin päästöihin.
CBAM:n varsinainen soveltamiskausi alkoi 1.1.2026. Järjestelmä koskee tällä hetkellä tiettyjä tuotteita esimerkiksi raudan ja teräksen, alumiinin, sementin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuoteryhmissä.
Yksi vuoden 2026 keskeisistä muutoksista on 50 tonnin massaperusteinen raja. Kun CBAM-tuotteiden tuonti ylittää sovellettavan rajan, maahantuojan tai välillisen tulliedustajan on täytettävä CBAM-järjestelmän mukaiset vaatimukset ja tarvittaessa toimittava valtuutettuna CBAM-ilmoittajana.
Miten CBAM vaikuttaa yrityksen kustannuksiin?
CBAM ei ole enää pelkkää päästötietojen raportointia. Vuoden 2026 tuonnista syntyy myös taloudellinen velvoite.
Maahantuojan on määritettävä tuotujen CBAM-tuotteiden sisältämät päästöt ja luovutettava niitä vastaava määrä CBAM-sertifikaatteja. Vuoden 2026 tuonteja koskeva ensimmäinen CBAM-ilmoitus annetaan ja vastaavat sertifikaatit luovutetaan vuonna 2027.
CBAM-sertifikaatin hinta perustuu EU:n päästökauppajärjestelmän eli EU ETS:n päästöoikeuksien hintaan. Tämä tekee päästötiedoista samalla kustannuskysymyksen: tuotteen päästöintensiteetti voi vaikuttaa suoraan tuonnista aiheutuvaan CBAM-kustannukseen.
Yrityksen kannattaa siksi arvioida jo etukäteen:
- mitä CBAM-tuotteita yritys tuo
- kuinka suuria tuontimäärät ovat
- mistä tarvittavat päästötiedot saadaan
- käytetäänkö todellisia päästötietoja vai oletusarvoja
- miten tiedot verifioidaan
- kuinka suuri CBAM-sertifikaattien tarve ja kustannus voi olla.
Näihin kysymyksiin syvennytään YritysAkatemian CBAM 2026 käytännössä – velvoitteet, päästötiedot ja kustannukset -koulutuksessa.
Todelliset päästötiedot vai CBAM-oletusarvot?
CBAM-ilmoituksessa voidaan sääntöjen mukaisesti käyttää todellisia päästötietoja tai komission määrittelemiä oletusarvoja. Valinnalla voi olla merkittävä vaikutus yrityksen CBAM-kustannuksiin.
Jos yritys käyttää todellisia päästötietoja, tiedot on verifioitava hyväksytyllä riippumattomalla todentajalla. Tämä korostaa toimitusketjusta saatavan tiedon merkitystä: maahantuojan täytyy pystyä saamaan tuotantolaitokselta riittävät tiedot tuotteeseen sisältyvistä päästöistä.
CBAM ei siis ole vain tullauksen tai taloushallinnon asia. Se voi edellyttää yhteistyötä esimerkiksi hankinnan, logistiikan, toimittajien, vastuullisuuden, taloushallinnon ja compliance-toimintojen välillä.
Miksi tullaus ja CBAM kannattaa tarkastella yhdessä?
CBAM ja tullaus liittyvät käytännössä samaan tuontiketjuun. Tavaran oikea luokittelu on tärkeää jo sen selvittämiseksi, kuuluuko tuote CBAM:n soveltamisalaan.
Yrityksen kannattaa siksi tarkastella kansainvälisen tavarakaupan prosessia kokonaisuutena:
tuote → tullinimike → alkuperä → tullausarvo → tullimenettely → mahdolliset rajoitukset → CBAM-velvoitteet → päästötiedot → kustannukset.
Kun nämä asiat tunnistetaan jo ennen tuontia, yrityksen on helpompi ehkäistä virheitä ja arvioida kansainvälisen kaupan todellisia kustannuksia.
Tullauksen ja CBAM:n tarkistuslista yritykselle
Tarkista ainakin nämä:
- Ovatko tuotteiden tullinimikkeet oikein?
- Onko tavaroiden alkuperä määritetty oikein?
- Määritetäänkö tullausarvo oikein?
- Hyödynnetäänkö mahdolliset tullietuudet?
- Onko tuotteisiin liittyviä tuonti- tai vientirajoituksia?
- Kuuluvatko tuontituotteet CBAM:n soveltamisalaan?
- Ylittyykö CBAM:n sovellettava 50 tonnin raja?
- Mistä tuotteiden päästötiedot saadaan?
- Käytetäänkö todellisia päästötietoja vai oletusarvoja?
- Miten CBAM-kustannukset vaikuttavat tuonnin kannattavuuteen?
Usein kysytyt kysymykset tullauksesta ja CBAM:sta
Mikä on CBAM?
CBAM eli Carbon Border Adjustment Mechanism on EU:n hiilirajamekanismi, jonka tarkoituksena on kohdistaa hiilen hinta tiettyjen EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden valmistuksessa syntyneisiin päästöihin.
Milloin CBAM tuli voimaan?
CBAM:n siirtymäkausi alkoi vuonna 2023. Varsinainen soveltamiskausi alkoi 1.1.2026, jolloin järjestelmään tuli myös taloudellinen velvoite.
Mitä CBAM-tuotteita sääntely koskee?
CBAM koskee tällä hetkellä tiettyjä tuotteita muun muassa raudan ja teräksen, alumiinin, sementin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuoteryhmissä. Ratkaisevaa on tuotteen tullinimike.
Mikä on CBAM:n 50 tonnin raja?
Vuodesta 2026 lähtien käytössä on 50 tonnin massaperusteinen raja. Sen ylittyminen vaikuttaa siihen, millaisia CBAM-velvoitteita maahantuojaan sovelletaan.
Mikä on tullinimike?
Tullinimike on tavaran tulliluokituksessa käytettävä koodi. Oikea tullinimike vaikuttaa esimerkiksi tullien määrään, tullietuuksiin sekä tavaraan kohdistuviin tuonti- ja vientirajoituksiin. Myös CBAM:n soveltamisala perustuu tavaroiden tulliluokitteluun.
Mitä tavaran alkuperä tarkoittaa tullauksessa?
Tavaran alkuperä kertoo tullisääntöjen perusteella, mistä maasta tavaran katsotaan olevan peräisin. Alkuperällä voi olla vaikutusta esimerkiksi tullietuuksiin, rajoituksiin ja muihin kauppapoliittisiin toimenpiteisiin.
Mitä tullauskoulutuksessa kannattaa opiskella?
Hyvä tullauskoulutus käsittelee ainakin tuontia ja vientiä, tullimenettelyjä, tullinimikkeitä, tavaran alkuperää, tullausarvoa, tullietuuksia sekä tuonti- ja vientirajoituksia. Yrityksen kansainvälisen kaupan tehtävissä näiden kokonaisuuksien yhteys on tärkeää ymmärtää käytännössä.
Mitä CBAM-koulutuksessa kannattaa käsitellä?
Ajantasaisen CBAM-koulutuksen kannattaa käsitellä vuoden 2026 velvoitteita, valtuutetun CBAM-ilmoittajan asemaa, päästötietojen määrittämistä ja verifiointia, oletusarvoja, CBAM-sertifikaatteja sekä CBAM-kustannusten laskentaa ja ennakointia.
Tullaus ja CBAM muodostavat vuonna 2026 yhden kokonaisuuden
Kansainvälistä tavarakauppaa tekevän yrityksen on hallittava sekä tullauksen perusasiat että uudet CBAM-velvoitteet. Oikea tullinimike, alkuperä ja tullausarvo muodostavat perustan, jonka päälle myös monet muut tuontiin liittyvät velvoitteet rakentuvat.
Jos haluat vahvistaa osaamistasi käytännössä, tutustu YritysAkatemian koulutuksiin:
➡️ Tullaus käytännössä – tuonti, vienti, tullinimikkeet ja alkuperä
➡️ CBAM 2026 käytännössä – velvoitteet, päästötiedot ja kustannukset
Kouluttajina toimivat PwC Suomen tulliasioista vastaava Aku Korhonen sekä CBAM- ja tulliasiantuntija Arthur Österholm.
