Uusi arkistointilaki on astunut voimaan 1.7.2026. Laki on ajantasaistettu vastaamaan 2020-luvun digitaalisen toimintaympäristön vaatimuksia. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä organisaatioiden arjessa? Mitä muutoksia on tullut jo aiemmin ja mitä on jo tapahtunut matkalla kohti uutta lainsäädäntöä?
Keskeistä:
- Arkistolaki (831/1994) on kumottu kokonaan
- Painopiste digitaaliseen arkistointiin ja kansalliseen arkistotietovarantoon
- Arkistointi- ja tiedonhallintalainsäädännön yhtenäistys (termit jne.)
Arkistolainsäädännön uudistaminen koskee mm. arkistotoimea ja sen järjestämistä, asiakirjojen laatimista, säilyttämistä ja käyttöä. Kansallisarkistosta tulee selkeämmin keskitetyn sähköisen arkistoinnin asiantuntija ja toimija, jolla on määräyksenantovalta ja rooli metatietojen määrittelyssä. Organisaatioissa pitää mm. huomioida uudenlainen arkistoinnin suunnitteluvelvoite sekä arkistoinnin tietosuoja ja -turva. Tule oppimaan, miten uusi arkistointilaki kannattaa huomioida organisaation arjessa siirtymäajan puitteissa!
Kenelle:
- Erityisesti julkisen sektorin johto, esihenkilöt ja asiantuntijat, asiakirjahallinnon ja arkistotoimen työntekijät sekä rekisterien että tietovarantojen parissa toimivat
- Lisäksi julkista tehtävää suorittavien yksityisen (yritykset) ja kolmannen sektorin (mm. yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt) vastaavat tahot
