Julkiset hankinnat vaikuttavat lähes kaikkiin organisaatioihin, jotka ostavat palveluita, tuotteita tai urakoita julkisilla varoilla. Samalla hankintalaki, markkinaoikeuden linjaukset, tilaajavastuu ja sähköiset kilpailutusjärjestelmät tekevät hankintaprosessista monelle yllättävän vaativan kokonaisuuden.
Vuonna 2026 julkisiin hankintoihin kohdistuu poikkeuksellisen paljon muutoksia. Hankintalain uudistus, tekoälyn hyödyntäminen, vastuullisuusvaatimukset ja kasvava dokumentointivelvollisuus muuttavat kilpailutuksia käytännössä. Siksi hankintojen perusteiden ymmärtäminen ei ole enää vain hankinta-asiantuntijoiden asia.
Julkiset hankinnat eivät ole pelkkää tarjouspyyntöjen lähettämistä tai tarjousten vertailua. Ne ovat juridinen, taloudellinen ja strateginen kokonaisuus, jossa pienetkin virheet voivat johtaa valituksiin, kilpailutuksen keskeytymiseen tai jopa markkinaoikeusprosessiin.
Samaan aikaan hyvin toteutettu hankinta voi:
- säästää merkittävästi rahaa
- vähentää juridisia riskejä
- parantaa palvelun laatua
- nopeuttaa hankintaprosesseja
- lisätä kilpailua markkinoilla
- helpottaa sopimuskauden hallintaa
Julkisissa hankinnoissa onnistuminen alkaa lähes aina hyvästä valmistelusta.
Julkiset hankinnat vuonna 2026
Julkiset hankinnat muuttuvat nopeasti. Vuonna 2026 hankintalain uudistus, vastuullisuusvaatimukset, digitalisaatio ja markkinaoikeuden uudet linjaukset vaikuttavat siihen, miten kilpailutuksia valmistellaan ja toteutetaan käytännössä. Samalla hankintaprosesseilta odotetaan entistä enemmän tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja juridista varmuutta. Siksi perusteiden ymmärtäminen on tärkeää niin hankintayksiköille, esihenkilöille kuin tarjouskilpailuihin osallistuville yrityksillekin.
- mitä julkiset hankinnat tarkoittavat käytännössä
- miten hankintaprosessi etenee vaihe vaiheelta
- mitä hankintalaissa pitää huomioida vuonna 2026
- miten kilpailutus voidaan toteuttaa juridisesti kestävällä tavalla
- mitä virheitä hankinnoissa tehdään yleisimmin
- miten tarjouspyyntö, vertailuperusteet ja hankintasopimus kannattaa rakentaa
- mitä hankintalain uudistus voi muuttaa käytännössä
- miten markkinaoikeusriskejä voidaan vähentää
Aiheeseen liittyviä käytännön tilanteita käsitellään myös YritysAkatemian etäkoulutuksessa Julkisten hankintojen ABC.
Julkisten hankintojen perusteet
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavaroiden, palveluiden ja urakoiden ostamista julkisilla varoilla. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi IT-järjestelmistä, asiantuntijapalveluista, rakennusurakoista, siivouspalveluista, koulutuksista tai erilaisista hyvinvointialueiden hankinnoista. Julkisia hankintoja tekevät muun muassa kunnat, kaupungit, hyvinvointialueet, valtion virastot sekä muut hankintalain piiriin kuuluvat organisaatiot.
Julkisten hankintojen tavoitteena ei ole pelkästään löytää halvin ratkaisu. Tarkoituksena on varmistaa avoin ja tasapuolinen kilpailu, julkisten varojen tehokas käyttö sekä hankintojen läpinäkyvyys. Siksi hankintoja ohjaa tarkka lainsäädäntö, joka määrittää esimerkiksi kilpailutuksen vaiheet, tarjoajien kohtelun ja hankintapäätösten perustelut.
Hankintayksiköitä voivat olla esimerkiksi:
- kunnat
- kaupungit
- hyvinvointialueet
- valtion virastot
- seurakunnat
- julkisoikeudelliset laitokset
- tietyt julkisesti rahoitetut toimijat
Julkisia hankintoja ohjaa hankintalaki, jonka tavoitteena on:
- turvata avoin kilpailu
- varmistaa tarjoajien tasapuolinen kohtelu
- edistää julkisten varojen tehokasta käyttöä
- lisätä hankintojen läpinäkyvyyttä
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankintoja ei voida tehdä täysin vapaasti, vaikka kyse olisi kiireellisestä tai pienestäkin tarpeesta.
Julkisen hankinnan vaiheet käytännössä
Hankinnan valmistelu
Suurimmat ongelmat julkisissa hankinnoissa syntyvät usein jo valmisteluvaiheessa.
Tässä vaiheessa pitäisi määritellä esimerkiksi:
- mitä ollaan oikeasti hankkimassa
- mikä on hankinnan tavoite
- mikä on realistinen budjetti
- millainen markkinatilanne on
- millainen sopimusmalli tarvitaan
- millaiset riskit hankintaan liittyvät
Huonosti valmisteltu hankinta näkyy usein myöhemmin:
- epäselvinä tarjouspyyntöinä
- heikkoina tarjouksina
- vertailuongelmina
- sopimusriitoina
Siksi markkinakartoitus on yksi tärkeimmistä vaiheista.
Markkinakartoitus käytännössä
Markkinakartoituksessa hankintayksikkö selvittää:
- millaisia ratkaisuja markkinoilla on
- millaisia toimittajia löytyy
- millaisia hintoja markkinoilla liikkuu
- millaisia teknisiä vaihtoehtoja on olemassa
Markkinakartoitus ei ole kiellettyä — päinvastoin.
Hyvin tehty markkinavuoropuhelu voi parantaa kilpailutuksen laatua merkittävästi.
Hankintamenettelyt – mikä niistä kannattaa valita?
Sopivan hankintamenettelyn valinta vaikuttaa suoraan siihen, miten kilpailutus etenee käytännössä. Menettelyn valintaan vaikuttavat esimerkiksi hankinnan arvo, hankinnan monimutkaisuus, markkinatilanne sekä se, kuinka tarkasti hankinnan sisältö voidaan määritellä etukäteen.
Väärä menettely voi tehdä kilpailutuksesta tarpeettoman raskaan tai johtaa tilanteeseen, jossa hankintayksikkö ei saa tarpeisiinsa sopivia tarjouksia. Toisaalta oikein valittu menettely voi helpottaa tarjousvertailua, lisätä kilpailua ja parantaa lopputulosta merkittävästi.
Julkisissa hankinnoissa käytetään useita eri hankintamenettelyjä, joista jokaisella on omat käyttötarkoituksensa, vahvuutensa ja rajoitteensa.
Yleisimmät hankintamenettelyt
Avoin menettely
Kaikki halukkaat tarjoajat voivat jättää tarjouksen.
Tämä on yleisin menettely.
Hyödyt:
- avoimuus
- selkeys
- nopeus
Haasteet:
- tarjouksia voi tulla erittäin paljon
- heikkolaatuiset tarjoukset lisääntyvät helposti
Rajoitettu menettely
Tarjoajat hakevat ensin mukaan, jonka jälkeen vain osa kutsutaan tarjousvaiheeseen.
Soveltuu erityisesti:
- vaativiin hankintoihin
- asiantuntijapalveluihin
- suuriin kokonaisuuksiin
Neuvottelumenettely
Mahdollistaa keskustelut tarjoajien kanssa kilpailutuksen aikana.
Soveltuu tilanteisiin, joissa:
- ratkaisua ei voida määritellä tarkasti etukäteen
- hankinta on monimutkainen
- tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja
Innovatiivinen kumppanuus
Mahdollistaa uuden ratkaisun kehittämisen yhdessä toimittajan kanssa.
Yleistyy erityisesti:
- teknologiassa
- tekoälyratkaisuissa
- digitalisaatiohankkeissa
Aiheeseen liittyviä käytännön esimerkkejä käsitellään myös koulutuksessa Julkisten hankintojen ABC
Hankinta-asiakirjat ratkaisevat kilpailutuksen onnistumisen
Moni markkinaoikeusasia liittyy tarjouspyyntöihin tai vertailuperusteisiin.
Siksi hankinta-asiakirjojen laatu on kriittinen asia.
Hyvä tarjouspyyntö on:
- selkeä
- yksiselitteinen
- vertailukelpoinen
- realistinen
- syrjimätön
Tarjouspyynnössä pitäisi määritellä esimerkiksi:
- hankinnan kohde
- vähimmäisvaatimukset
- tarjoajan soveltuvuusvaatimukset
- vertailuperusteet
- sopimusehdot
- aikataulu
- mahdolliset optiot
Yksi yleisimmistä virheistä
Yleinen ongelma on liian ympäripyöreä hankinnan kohteen kuvaus.
Jos tarjoajat ymmärtävät tarjouspyynnön eri tavoin:
- tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia
- kilpailutus voi epäonnistua
- päätös voi päätyä markkinaoikeuteen
Kielletyt ja sallitut vertailuperusteet
Vertailuperusteet ovat yksi hankintojen riskialtteimmista alueista.
Niiden pitää olla:
- objektiivisia
- läpinäkyviä
- syrjimättömiä
- aidosti vertailukelpoisia
Sallittuja vertailuperusteita voivat olla esimerkiksi:
- hinta
- laatu
- toimitusaika
- ympäristövaikutukset
- elinkaarikustannukset
- käytettävyys
- asiantuntijoiden osaaminen
Riskialttiita tilanteita ovat esimerkiksi:
- liian epämääräiset laatupisteytykset
- jälkikäteen muuttuvat arviointikriteerit
- vertailuperusteet, joita ei pystytä todentamaan
- liian subjektiiviset arvioinnit
Markkinaoikeus tarkastelee erityisesti sitä, onko tarjoajia kohdeltu aidosti tasapuolisesti.
Tarjousten käsittely ja tarjoajien tasapuolinen kohtelu
Kun tarjoukset saapuvat, hankintayksikön pitää käsitellä niitä erittäin huolellisesti.
Tässä vaiheessa tarkastetaan esimerkiksi:
- täyttääkö tarjous tarjouspyynnön vaatimukset
- täyttääkö tarjoaja soveltuvuusvaatimukset
- puuttuuko tarjouksesta tietoja
- voidaanko tarjousta täsmentää
- pitääkö tarjous sulkea pois
Milloin tarjousta saa täsmentää?
Liiallinen täsmentäminen voi johtaa siihen, että tarjoajaa kohdellaan epätasapuolisesti. Toisaalta liian tiukka linja voi sulkea pois muuten hyviä tarjouksia. Tämä on yksi yleisimmistä käytännön ongelmista hankintaprosesseissa.
Hankintapäätös ja markkinaoikeus
Hankintapäätöksen pitää olla:
- perusteltu
- dokumentoitu
- läpinäkyvä
Tarjoajilla on oikeus saada tietoa siitä:
- miten tarjoukset vertailtiin
- miksi tarjous voitti tai hävisi
- miten pisteytys tehtiin
Hankintaoikaisu ja markkinaoikeus
Tarjoaja voi tehdä:
- hankintaoikaisun
- valituksen markkinaoikeuteen
Markkinaoikeus voi esimerkiksi:
- kumota hankintapäätöksen
- määrätä hyvitysmaksun
- keskeyttää hankinnan
- velvoittaa kilpailuttamaan uudelleen
Siksi dokumentointi on kriittisen tärkeää koko hankintaprosessin ajan.
Hankintasopimus ei ole kilpailutuksen loppu
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on tämä:
hankinta päättyy sopimuksen allekirjoittamiseen.
Todellisuudessa sopimuskauden hallinta on usein kaikkein tärkein vaihe.
Sopimuskauden aikana pitää valvoa esimerkiksi:
- toimituslaatua
- aikatauluja
- laskutusta
- palvelutasoa
- sopimusehtojen toteutumista
- muutoksia ja lisätöitä
Hankintasopimuksen muuttaminen
Sopimusta ei voida muuttaa täysin vapaasti kilpailutuksen jälkeen.
Tämä on erittäin tärkeä asia.
Merkittävä sopimusmuutos voi käytännössä tarkoittaa uutta hankintaa.
Tyypillisiä riskitilanteita:
- laajuuden kasvattaminen
- hinnan merkittävä muuttaminen
- toimittajan vaihtaminen
- sopimusajan huomattava pidentäminen
Hankintalaki uudistuu – mitä vuonna 2026 kannattaa seurata?
Vuonna 2026 valmisteltava hankintalain uudistus voi tuoda muutoksia esimerkiksi:
- vastuullisuusvaatimuksiin
- digitaalisiin menettelyihin
- kilpailutusten joustavuuteen
- pk-yritysten asemaan
- hankintojen valvontaan
- markkinavuoropuheluun
Lisäksi tekoäly alkaa näkyä hankinnoissa yhä enemmän.
Tämä näkyy esimerkiksi:
- tarjousvertailuissa
- markkinakartoituksissa
- dokumenttien analysoinnissa
- hankintadatan hyödyntämisessä
Aiheeseen liittyvät myös YritysAkatemian etäkoulutukset Hankintalaki uudistuu sekä Tekoälyn vastuullinen käyttö julkisissa hankinnoissa.
10 yleisintä virhettä julkisissa hankinnoissa
1. Hankinta valmistellaan liian kiireessä
Kiire näkyy lähes aina tarjouspyynnössä.
2. Markkinakartoitus jätetään tekemättä
Tällöin hankintayksikkö ei välttämättä ymmärrä markkinan todellista tilannetta.
3. Hankinnan kohde määritellään epäselvästi
Tarjouksista tulee vertailukelvottomia.
4. Vertailuperusteet ovat liian tulkinnanvaraisia
Lisää valitusriskiä merkittävästi.
5. Dokumentointi jää puutteelliseksi
Päätöksiä ei pystytä perustelemaan myöhemmin.
6. Sopimuskauden valvonta unohtuu
Kilpailutus onnistui, mutta sopimus ei tuota haluttua laatua.
7. Tarjousten täsmentämisessä toimitaan epäjohdonmukaisesti
Tasapuolisuus vaarantuu.
8. Liikesalaisuuksia käsitellään väärin
Voi johtaa vakaviin riitoihin.
9. Hankintasopimusta muutetaan liikaa
Saattaa muodostaa uuden hankinnan.
10. Hankintalaki nähdään vain juridisena pakkona
Todellisuudessa hyvin toteutettu hankinta voi olla merkittävä strateginen kilpailuetu.
Mitä julkisissa hankinnoissa kannattaa huomioida vuonna 2026?
Digitalisaatio lisää vaatimuksia
Kilpailutukset ovat yhä sähköisempiä.
Tämä edellyttää:
- järjestelmien osaamista
- dokumentoinnin hallintaa
- tietoturvan ymmärtämistä
Vastuullisuus korostuu
Yhä useammin kilpailutuksissa arvioidaan:
- ympäristövastuuta
- sosiaalista vastuuta
- toimitusketjuja
- eettisyyttä
Oikeuskäytäntö muuttuu jatkuvasti
Markkinaoikeuden ja korkeimpien oikeusasteiden ratkaisut vaikuttavat jatkuvasti siihen, miten hankintalakia tulkitaan käytännössä. Uudet päätökset voivat muuttaa esimerkiksi vertailuperusteiden käyttöä, tarjoajien tasapuolisen kohtelun arviointia tai sitä, milloin hankintaa voidaan muuttaa sopimuskauden aikana.
Siksi julkisissa hankinnoissa ei riitä pelkkä hankintalain perusteiden tunteminen. Myös oikeuskäytännön kehitystä kannattaa seurata aktiivisesti, jotta kilpailutukset voidaan toteuttaa mahdollisimman juridisesti kestävällä tavalla.
Usein kysytyt kysymykset julkisista hankinnoista
Mitä julkinen hankinta tarkoittaa?
Julkinen hankinta tarkoittaa tavaroiden, palveluiden tai urakoiden ostamista julkisilla varoilla hankintalain mukaisesti.
Ketä hankintalaki koskee?
Hankintalaki koskee esimerkiksi kuntia, hyvinvointialueita, valtion virastoja ja muita hankintayksiköitä.
Mikä on yleisin hankintamenettely?
Avoin menettely on yleisin hankintamenettely Suomessa.
Voiko hankintapäätöksestä valittaa?
Kyllä. Tarjoaja voi tehdä hankintaoikaisun tai valittaa markkinaoikeuteen.
Miksi markkinakartoitus on tärkeä?
Markkinakartoitus auttaa ymmärtämään markkinoita, hintatasoa ja mahdollisia ratkaisuja ennen kilpailutusta.
Voiko hankintasopimusta muuttaa kilpailutuksen jälkeen?
Kyllä, mutta muutokset ovat rajattuja. Merkittävä muutos voi edellyttää uutta kilpailutusta.
Mitä tarkoittaa tarjoajien tasapuolinen kohtelu?
Kaikkia tarjoajia pitää kohdella samalla tavalla koko hankintaprosessin ajan.
Mitä hankintalain uudistus voi muuttaa vuonna 2026?
Uudistus voi vaikuttaa esimerkiksi vastuullisuusvaatimuksiin, digitaalisiin menettelyihin ja kilpailutuksen käytäntöihin.
Mitä julkisista hankinnoista kannattaa muistaa?
Julkiset hankinnat ovat paljon enemmän kuin tarjouskilpailu tai juridinen velvoite.
Kyse on kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät:
- strateginen suunnittelu
- juridinen osaaminen
- markkinatuntemus
- dokumentointi
- sopimusosaaminen
- riskienhallinta
Vuonna 2026 hankintojen merkitys kasvaa entisestään, koska sääntely, digitalisaatio ja vastuullisuusvaatimukset muuttavat hankintatyötä nopeasti. Samalla myös markkinaoikeuden ratkaisut ja muuttuva oikeuskäytäntö vaikuttavat siihen, miten kilpailutuksia toteutetaan käytännössä.
Hyvin toteutettu hankinta voi säästää merkittävästi aikaa ja rahaa — mutta huonosti toteutettu kilpailutus voi johtaa pitkiin riitoihin, valituksiin ja markkinaoikeusprosesseihin.
Jos haluat syventää osaamistasi julkisista hankinnoista käytännönläheisesti, tutustu YritysAkatemian etäkoulutukseen:
Lisäksi aiheeseen liittyviä YritysAkatemian etäkoulutuksia
- Julkisten hankintojen peruskurssi
- Julkisten hankintojen hankintasopimukset
- Vertailuperusteet julkisissa hankinnoissa
- Markkinakartoitus 2026 – mallit, työkalut ja dokumentointi käytännössä
- Menesty tarjoajana julkisissa hankinnoissa
- Puitejärjestelyn pelisäännöt – sitovuus ja vahingonkorvaukset
- Tekoälyn vastuullinen käyttö julkisissa hankinnoissa
- Hankintalain uudistus ja ajankohtainen oikeuskäytäntö
👉 Katso kaikki julkisten hankintojen lähi- ja etäkoulutukset
