Asiantuntijaorganisaatioissa työntekijöillä voi olla pääsy yrityksen kannalta erittäin arvokkaaseen tietoon: asiakaslistoihin, hinnoitteluun, strategioihin, teknisiin ratkaisuihin tai muihin liikesalaisuuksiin. Työnantajan on siksi tärkeää miettiä, miten tätä tietoa suojataan sekä työsuhteen aikana että sen päättymisen jälkeen.
Kilpailukielto ja salassapito suojaavat työnantajaa eri tavoin. Salassapidolla suojataan luottamuksellista tietoa ja liikesalaisuuksia, kun taas kilpailukiellolla voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa työntekijän kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen.
Mitä kilpailukieltosopimus tarkoittaa?
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän mahdollisuutta siirtyä työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevan yrityksen palvelukseen tai harjoittaa itse kilpailevaa toimintaa. Kilpailukiellosta ei kuitenkaan voida sopia ilman laissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä.
Arvioinnissa merkitystä voi olla esimerkiksi työnantajan toiminnan laadulla, liikesalaisuuksien suojaamisen tarpeella, työntekijälle järjestetyllä erityiskoulutuksella sekä työntekijän asemalla ja tehtävillä.
Kilpailukieltoa ei siis kannata lisätä työsopimuksiin automaattisesti tai varmuuden vuoksi. Sen tarpeellisuus pitäisi arvioida työntekijän tehtävän ja yrityksen todellisen suojaustarpeen perusteella.
Työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut sivuilleen lisätietoa ja vastauksia kilpailukieltosopimuksia koskeviin yleisiin kysymyksiin.
Paljonko työnantajan pitää maksaa kilpailukiellosta?
Työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksen rajoitusajalta. Korvaus on rajoitusajan pituudesta riippuen 40 tai 60 prosenttia työntekijän palkasta.
Korvauksen määrä riippuu kilpailukiellon kestosta:
- enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on 40 % palkasta
- yli kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on 60 % palkasta
- kilpailukiellon rajoitusaika voi olla enintään yhden vuoden.
Kilpailukielto voi siis muodostaa työnantajalle merkittävän kustannuksen vielä työsuhteen päättymisen jälkeen. Ennen sopimuksen tekemistä kannattaa arvioida, mitä yritys kilpailukiellolla käytännössä suojaa ja onko rajoitukselle todellinen tarve.
Mitä salassapitosopimuksella voidaan suojata?
Salassapidon tarkoituksena on estää yrityksen luottamuksellisen tiedon ja liikesalaisuuksien oikeudeton käyttäminen tai luovuttaminen. Se ei itsessään estä työntekijää siirtymästä kilpailijan palvelukseen.
Jo työsopimuslaki suojaa työnantajan liikesalaisuuksia työsuhteen aikana. Työntekijä ei saa oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia.
Erillisellä salassapitoehdolla voidaan kuitenkin täsmentää esimerkiksi:
- mitä tietoja yrityksessä pidetään luottamuksellisina
- mihin tarkoitukseen tietoja saa käyttää
- miten luottamuksellisia tietoja pitää käsitellä
- mitä työntekijän pitää tehdä tietojen ja aineistojen kanssa työsuhteen päättyessä.
Erityisesti asiantuntijatyössä selkeästi laadittu salassapitoehto voi olla olennainen osa yrityksen liikesalaisuuksien suojaamista.
Milloin kannattaa käyttää kilpailukieltoa ja milloin salassapitoa?
Salassapito on oikea väline silloin, kun suojattavana on ennen kaikkea luottamuksellinen tieto. Kilpailukieltoa voidaan tarvita silloin, kun työntekijän siirtyminen kilpailevaan toimintaan muodostaa aidon riskin ja kilpailukiellolle asetetut lakisääteiset edellytykset täyttyvät.
Jos yrityksen keskeinen huoli liittyy esimerkiksi asiakastietoihin, hinnoitteluun, strategiaan, tuotekehitykseen tai tekniseen osaamiseen, oikein rakennettu salassapito ja liikesalaisuuksien suoja voivat olla keskeisiä keinoja.
Kilpailukielto puolestaan rajoittaa työntekijän toimintamahdollisuuksia työsuhteen jälkeen huomattavasti enemmän.
Siksi samaa kilpailukielto- tai salassapitoehtoa ei kannata kopioida automaattisesti koko henkilöstölle. Sopimusten pitäisi vastata työntekijän tehtävää ja yrityksen todellista riskiä.
Kilpailukielto ja salassapito lyhyesti
| Kilpailukielto | Salassapito | |
|---|---|---|
| Mitä suojataan? | Työnantajan perusteltua kilpailullista suojaustarvetta | Luottamuksellista tietoa ja liikesalaisuuksia |
| Rajoittaako työpaikan vaihtamista? | Voi rajoittaa | Ei lähtökohtaisesti |
| Edellyttääkö erityisen painavaa syytä? | Kyllä | Ei samalla tavalla |
| Maksetaanko työntekijälle korvausta? | Kyllä, rajoitusajalta | Ei kilpailukiellon kaltaista lakisääteistä korvausta |
Miten kilpailukiellot ja salassapito kannattaa hoitaa käytännössä?
Työnantajan kannattaa arvioida kilpailukielto, salassapito ja liikesalaisuuksien suoja kokonaisuutena eikä yksittäisinä vakioehtoina. Erityisen tärkeää tämä on asiantuntijaorganisaatioissa, joissa työntekijöillä voi olla hallussaan merkittävää kaupallista tai teknistä tietoa.
Käytännössä kysymyksiä syntyy esimerkiksi kilpailukiellon perusteltavuudesta ja korvausvelvollisuudesta, salassapitosopimusten sisällöstä, immateriaalioikeuksista sekä siitä, miten mahdollisiin rikkomuksiin voidaan puuttua.
YritysAkatemian Kilpailukielto, salassapito ja liikesalaisuudet asiantuntijaorganisaatiossa -etäkoulutuksessa 17.9.2026 käsitellään kilpailukieltosääntelyn nykytilaa, korvausvelvollisuutta, salassapitosopimuksia, liikesalaisuuksien suojaa, immateriaalioikeuksia, tyypillisiä riitatilanteita sekä keskeistä oikeuskäytäntöä.
Kouluttajana toimii asianajaja, Senior Counsel Nora Hietanen, VALO Partners Asianajotoimisto Oy.
Usein kysyttyä kilpailukiellosta ja salassapidosta
Voiko kilpailukiellon sopia kaikkien työntekijöiden kanssa?
Ei. Kilpailukieltosopimus edellyttää työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Tarve pitää arvioida tapauskohtaisesti.
Pitääkö kilpailukiellosta maksaa työntekijälle?
Kyllä. Enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta korvaus on 40 prosenttia palkasta ja yli kuuden kuukauden rajoitusajalta 60 prosenttia palkasta.
Kuinka pitkä kilpailukielto voi olla?
Kilpailukiellon rajoitusaika voi olla enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä.
Onko salassapito sama asia kuin kilpailukielto?
Ei. Salassapidolla suojataan luottamuksellista tietoa ja liikesalaisuuksia. Kilpailukiellolla voidaan puolestaan rajoittaa työntekijän mahdollisuutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen jälkeen.
Tarvitaanko salassapitosopimus, jos työsopimuslaki suojaa jo liikesalaisuuksia?
Erillisellä salassapitoehdolla voidaan täsmentää, mitä tietoja pidetään luottamuksellisina, miten niitä saa käyttää ja mitä velvollisuuksia työntekijällä on esimerkiksi työsuhteen päättyessä.
Mikä on kilpailukielto ja salassapito -koulutus?
Kilpailukielto ja salassapito -koulutuksessa perehdytään kilpailukieltosääntelyyn, työnantajan korvausvelvollisuuteen, salassapitosopimuksiin ja liikesalaisuuksien suojaan. YritysAkatemian aihetta käsittelevä etäkoulutus järjestetään 17.9.2026.