Työhyvinvointi koostuu useasta erilaisesta palikasta. Oman osansa työhyvinvoinnin edistämiseksi täytyy tehdä niin työntekijöiden, esihenkilöiden kuin myös johtajien.
Työssä koettua hyvinvointia voidaan edistää muun muassa pureutumalla hyvinvoinnin ja uupumuksen psykologisiin tekijöihin sekä vuorovaikutukseen työelämän näkökulmasta. Myös työstressi, työuupumus ja työssä jaksaminen vaikuttavat työhyvinvointiin. Lue lisää siitä, mistä asioista työhyvinvointi koostuu, miten työhyvinvointia johdetaan ja miten työhyvinvointia voidaan työyhteisössä edistää.
Kehitä koko työyhteisöä, ei pelkästään esihenkilön osaamista
Vaikka esihenkilön ja muun johdon rooli työhyvinvoinnin kehittämisessä ja ylläpidossa on merkittävä, täytyy työhyvinvoinnin eteen tehtävään työhön valjastaa koko työyhteisö. Hyvä esimies ymmärtää, että työhyvinvointia ei rakenneta yksin – ja osallistaa kaikki organisaation jäsenet edistämään hyvinvointia.
Tärkeää on kuitenkin huomata että johtajat ja esimiehet ovat niitä, jotka mahdollistavat työhyvinvoinnin ja sen kehittämisen. Jos resursseja tai kiinnostusta työhyvinvoinnin kehittämiseen ei johdolta tule, voivat esimiehet ja työntekijät edistää työhyvinvointia vain tiettyyn pisteeseen saakka.
Esimieskoulutuksista esihenkilöt ja johtajat saavat hyviä työkaluja esimiestyöhön ja johtamiseen. YritysAkatemian “Hyvinvoiva työyhteisö” sekä “Työstressi ja hyvinvoinnin tukeminen”-koulutukset ovat erinomaisia koko henkilöstölle, esimiesten ja johtajien lisäksi.
Molemmat koulutukset tarjoavat oppeja sellaisten toimintatapojen edistämiseksi, joilla rakentaa työyhteisön ja organisaation työhyvinvointikulttuuria.
Työhyvinvoinnin johtaminen – miten esimies voi lisätä työhyvinvointia?
Vaikka työhyvinvoinnin edistäminen on koko työyhteisön yhteinen asia, on tärkeää, että esimies kantaa oman kortensa kekoon työhyvinvoinnnin edistämiseksi.
Työhyvinvoinnin johtaminen edellyttää esihenkilöltä aktiivista johtamista ja strategista otetta. Onko työtehtävät järjestetty siten, että työntekijä tietää mitä häneltä odotetaan? Saavatko työntekijät palautetta? Edistetäänkö organisaatiossa avoimen vuorovaikutuksen kulttuuria? Millaisia tavoitteita työhyvinvoinnille on asetettu ja miten niiden saavuttamista seurataan?
Mistä lähteä liikkeelle työhyvinvoinnin kehittämisessä?
Esimies voi tarttua esimerkiksi seuraaviin toimenpiteisiin, joiden avulla työhyvinvoinnin kehittämisessä voi lähteä liikkeelle. Voit myös pohtia, toteutuvatko listassa luetellut asiat organisaatiossasi.
- Työn suunniteltu ja organisointi
Työ on suunniteltu ja organisoitu siten, että työntekijä pystyy suoriutumaan siitä annetussa ajassa, eikä työn loppuunsaattamiseksi ole esteitä, kuten huonot tai epäsopivat työvälineet.
- Riittävän haasteelliset työtehtävät
Esimiehen tulisi tarjota työntekijöille sellaisia työtehtäviä, jotka ovat riittävän haasteellisia. Jos työtehtävät ovat liian helppoja, voi työntekijän motivaatio työtä kohtaan laskea. Liian haasteelliset työtehtävät taasen voivat lisätä stressiä.
- Autonomian mahdollistaminen
Kun työntekijä pystyy itsenäisesti selviytymään työtehtävistään tai omasta osuudestaan, edistää se työhyvinvointia.
- Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön
Voivatko työntekijät vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja siihen tapaan, miten työtä tekevät? Määritelläänkö työn tavoitteet yhdessä työntekijän kanssa? Vaikutusmahdollisuudet omaa työtä kohtaan lisäävät hyvinvointia.
Vuorovaikutusta ja työhyvinvointia
Työhyvinvointiin ja työhyvinvoinnin johtamiseen liittyy vahvasti vuorovaikutus.
Esimerkiksi luottamus on osaltaan rakentamassa työssä koettua hyvinvointia. Luottamus on tärkeä osa hyvinvointia, joten sen kehittämiseen kannattaa esimiehen panostaa. Myös arvostus ja sen osoittaminen edistävät työhyvinvointia.
Epäonnistumiset, vastoinkäymiset, kritiikki tai ongelmista keskusteleminen saattavat taasen horjuttaa hyvinvointia. Oikein hoidettuna hyvinvoinnin horjuttamisen sijaan ikävät tilanteet voidaan kuitenkin kääntää luottamusta lisääviksi kohtaamisiksi. Lue lisää esihenkilön työssään kohtaamista haastavista tilanteista.
Luottamusta synnyttää muun muassa kunnioitus muita kohtaan, johdonmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu, avoimuus ja tasa-arvoinen kohtaaminen. Työntekijöiden suuntaan luottamusta herättää myös se, että he voivat olla varmoja työnsä jatkuvuudesta ja tulevasta.
Esihenkilön tulisi paitsi arvostaa alaistensa ammattitaitoa ja osaamista, myös osoittaa se heille. On tärkeää, että alaiset kokevat esihenkilön olevan heidän työpanoksestaan kiinnostuneita ja että esihenkilöt luovat heille kokemuksia tarpeellisuudesta ja siitä, että heidän työpanoksensa on merkittävä.
Edistä työhyvinvointia ja anna palautetta, esimies!
Jokainen meistä tietää, kuinka mukavalta palautteen saaminen tuntuu. Työhyvinvoinnin lisäämiseksi työyhteisöissä kannattaa panostaa palautteen antamiseen ja luoda palautteen antamiselle helppoja käytänteitä. Voitte esimerkiksi sopia työyhteisössänne, milloin ja miten palautetta annetaan.
Vinkkejä palautteen antamiseen:
- Anna palautetta säännöllisesti
- Anna palautetta riittävän usein
- Anna palaute heti, kun huomaat tilanteen
Jos olet itse kiihtyneessä tilassa, kannattaa palautteen antamiselle ottaa vähän aikaa. Muista aina kunnioittaa ja kuunnella toisen mielipiteitä.
- Joskus palaute kannattaa antaa ennemmin kahden kesken.
- Positiivista palautetta kannattaa antaa myös pienimmistäkin edistymisistä ja saavutuksista.
Huomaa, että palautetta voi myös itse pyytää, niin esimies, kuin muutkin työntekijät. Esimiehen tärkeä rooli on toimia esimerkkinä palautteenannossa: ole itse aktiivinen palautteenantaja, mikä kannustaa myös muuta työyhteisöä ja sidosryhmiä palautteen antamiseen.
Tämän suosittelemme painamaan mieleen: palauteen antaminen on yksi parhaista ja tärkeimmistä johtamisen keinoista.
Työssä jaksaminen, estä työuupumus ja vähennä stressiä
Työssä jaksamiseen tulee työpaikoilla panostaa, sillä ihminen ei ole kone. Työssä jaksaa paremmin, kun työolot ovat kunnossa, työhön vaadittavaa osaamista on riittävästi ja työ tuntuu mielekkäältä. Kun työ- ja yksityiselämä ovat tasapainossa, palautuu mieli ja keho tehokkaammin.
Jokaisen onkin hyvä kiinnittää huomiota siihen, että työssä ja töiden ulkopuolella jää riittävästi aikaa palautumiselle. Rentoutuminen mielipuuhien, kuten urheilun, ulkoilun, käsitöiden tai ystävien vieton parissa tukee myös jaksamista. Unen merkitys on myös merkittävää stressinhallinnan kannalta.
Miten välttää työuupumus?
Pitkittynyt työstressi aiheuttaa pahimmillaan työuupumusta, jonka seurauksena työntekijän terveys heikkenee ja elämänlaatu laskee. Myös työstä suoriutuminen vaikeutuu ja työturvallisuus voi kärsiä.
Kun voimavarat on ylitetty, ihminen uupuu. Työuupumuksen estämiseksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että työntekijöiden työstä aiheutuva kuorma ei pääse kasvamaan liian suureksi ja että työntekijöiden ja esihenkilön välisessä vuorovaikutussuhteessa pystytään avoimesti puhumaan työhön liittyvistä haasteista.
Nopeita keinoja, joilla laskea elimistön stressitilaa ovat esimerkiksi liikunta, saunominen tai kylmässä vedessä kastautuminen. Nämä keinot eivät kuitenkaan tarjoa apua pitkällä aikavälillä, vaan stressitaso tulisi pitää siedettävänä esimerkiksi säännöllisillä toimintatavoilla, jotta työuupumus voidaan estää.
Opi lisää työhyvinvoinnista YritysAkatemian koulutuksissa
Osallistu YritysAkatemian koulutuksiin, ja opi lisää siitä, miten kehittää työyhteisön hyvinvointia.
Koulutukset “Hyvinvoiva työyhteisö” ja “Työstressi ja hyvinvoinnin tukeminen” sopivat niin esihenkilöille ja johtotehtävissä oleville, kuin myös koko työyhteisölle.
Tutustu kaikkiin koulutuksiimme ja varaa paikkasi!
